HelHo 12.4.2019

Helsingin hovioikeus
Tuomio Nro 446
Antamispäivä 12.4.2019
Diaarinumero S 18/2051

Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Helsingin käräjäoikeus 6.7.2018 nro 36465 (liitteenä)

Asia
Vuokrasopimuksen purkaminen ja velkomus

Valittaja
HHHn kaupunki

Vastapuoli
J JJJ

Asian käsittely hovioikeudessa


Jatkokäsittelylupa on myönnetty 30.10.2018.

Valitus

HHHn kaupunki on toistanut käräjäoikeuden tuomiossa selostetun kan teensa hylätyin osin vaatien, että J JJJ velvoitetaan suorittamaan kaupungille kanteen kohdan 9 mukaisesti vuokraa 19,70 euroa päivältä käräjäoikeuden tuomion antamista seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien siihen saakka, kunnes huoneisto on luovutettu kaupungin hallintaan viivästyskorkoineen tuomittavalle määrälle huoneiston hallinnan luovuttamista seuraavasta päivästä lukien.

Vaatimus ei ollut ennenaikainen. Vuokralainen oli velvollinen maksamaan asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 34 §:n 3 momentin mukaan vuokraa myös hallintaoikeuden päättymisen jälkeiseltä ajalta, jos hän huoneistoa edelleen käytti. Tuomio olisi ollut myös tältä osin täytäntöönpanta vissa. Ulosottoviranomainen voi todeta, milloin hallinta ja vuokranmaksuvelvollisuus ovat päättyneet. Prosessiekonomiset syyt puolsivat päivävuokran maksuvelvollisuuden vahvistamista tuomion jälkeiseltäkin ajalta vuokrasopimuksen päättämistä koskevan riita-asian yhteydessä.

Vastaus
J JJJ ei ole vastannut valitukseen.

Hovioikeuden ratkaisu

Kysymyksenasettelu

Kaupunki on käräjäoikeudessa vaatinut, että sen ja JJJn välinen asuinhuoneistoa koskeva vuokrasopimus puretaan ja JJJ velvoitetaan häädön uhalla muuttamaan huoneistosta tai että vuokrasopimus vahvistetaan irtisanotuksi. Lisäksi kaupunki on vaatinut, että JJJ velvoitetaan suorittamaan kaupungille erääntyneet ja oikeudenkäynnin aikana erääntyvät vuokrat korkoineen. Edelleen kaupunki on vaatinut kanteen kohdassa 9, että JJJ velvoitetaan suorittamaan päivävuokraa 19,70euroa tuomion antamista seuraavan kuukauden alusta lukien siihen saakka kunnes huoneisto on luovutettu kaupungin hallintaan.

Käräjäoikeus on katsonut, että kohdan 9 vaatimus oli ennenaikainen, ja on hylännyt sen oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:n nojalla selvästi perusteettomana. Muilta osin asiassa on annettu yksipuolinen tuomio.

Kanteen kohdassa 9 tarkoitettu vuokranmaksuvelvollisuus ei ollut vielä kä räjäoikeuden tuomiota annettaessa syntynyt eivätkä tarkoitetut saatavat olleet vielä erääntyneet. Asiassa on kysymys siitä, onko tämä seikka estänyt vaatimuksen hyväksymisen siten, että kanne on voitu tältä osin edellä mainitun lainkohdan nojalla hylätä.

Kanteen ennenaikaisuus

Suoritusvelvollisuuden erääntyminen on yleensä kanteen hyväksymisen edellytys ja erääntymätöntä saatavaa koskeva kanne tulee pääsääntöisesti hylätä ennenaikaisena. Vaatimus erääntyneisyydestä liittyy kanteen aineelli seen hyväksyttävyyteen sekä myös oikeussuojan tarpeeseen. Kantajalla ei ole yleensä oikeussuojan tarvetta saada etukäteen tuomiota ennen velvoitteen erääntymistä. Tällainen tilanne on käsillä tyypillisesti silloin, kun saatava on perusteenkin osalta vielä epävarma ja riippuu tulevaisuuden tapahtumista.

Saatavan erääntyneisyys ei kuitenkaan aina ole kanteen tutkimisen tai hyväksymisen edellytys, vaan tästä pääsäännöstä on useita poikkeuksia. Viivästyskorkoa ja vasta tulevaisuudessa erääntyviä elatusapuja voidaan vaatia maksettavaksi, vaikka ne erääntyvät vasta tuomion antamisen jälkeen.

Myös vahingonkorvaussaatavien osalta voidaan tuomita maksettavaksi vas ta tulevaisuudessa erääntyviä saatavia, kuten toistuvaiskorvausta vastaisesta tulojen menetyksestä. Näissä tapauksissa saatavien peruste on käsillä tuomiota annettaessa. Lisäksi on mahdollista antaa ehdollisia tuomioita joissakin takautumis- ja seurannaistilanteissa. Edelleen on katsottu, että kanteessa voidaan tuomita maksettavaksi ehdollinen suoritusvelvollisuus sen varalta, ettei vastaaja täytä hänelle vaadittua ensisijaista velvoitetta. Esimerkkinä oikeuskirjallisuudessa on mainittu tilanne, jossa tuomiossa annetaan toissijainen korvausvelvollisuus esineen luovuttamisvelvoitteen laiminlyönnin varalta (kts. Tauno Tirkkonen, Suomen siviiliprosessioikeus I, 1974, s. 385 – 378, Juha Lappalainen, Siviiliprosessioikeus I, 1995, s. 363 – 365 ja JuhaLappalainen, Oikeudenkäynnin kohde, teoksessa Prosessioikeus 2016, s. 498 – 500).

Asian arviointi tässä tapauksessa

Kanteen kohdassa 9 on kysymys saatavasta, joka ei ole vielä syntynyt ja jonka peruste riippuu tulevaisuuden tapahtumista. Tuomiolla vahvistetaan saamisoikeuden olemassaolo ja määrätään tästä johtuvista seuraamuksista. Tuomioon ei kuulu, että sillä määrätään saamisoikeuksista, jotka eivät ole syntyneet. Mikäli saatava ei ole erääntynyt, vaatimus tulee jättää saatavan erääntyneisyyttä koskevan edellytyksen vuoksi joko oikeussuojan tarpeen puuttumisen vuoksi tutkimatta tai hylätä. Toisaalta edellä todetuin tavoin saatavan erääntyneisyys ei aina ole kanteen tutkimisen ja hyväksymisenedellytys.

Tässä tapauksessa vaatimus on perustettu asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 34 §:n 3 momenttiin, jonka mukaan vuokralaisen on maksettava vuokraa huoneiston hallintaoikeuden kestoajalta ja hallintaoikeuden päättymisen jälkeiseltä ajalta, jos vuokralainen edelleen käyttää huoneistoa. Vuokrasaatavan syntyminen myös tulevaisuudessa edellyttää näinollen vain sitä, että vuokralainen edelleen pitää vuokrasuhteen päättymisestä huo limatta huoneistoa hallinnassaan. Kanteen hyväksymistä puoltaa myös se, että vuokrasaatavien peruste on käsillä tuomiota annettaessa ja niiden syntyminen myös tulevaisuudessa on suurella todennäköisyydellä odotettavissa. Lisäksi prosessiekonomisesti ajatellen olisi edullista antaa myös tulevaisuudessa erääntyvien päivävuokrien osalta suoritustuomio sen varalta, ettei vuokralainen luovuta huoneiston hallintaa vuokranantajalle.

Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki ei kuitenkaan sisällä säännöksiä siitä, että vastaisuudessa erääntyvä vuokra voitaisiin määrätä tuomiolla maksettavaksi. Erääntymättömien vuokrasaatavien tuomitseminen maksettavaksi poikkeaa edellä selostetuista esimerkeistä koskien viivästyskorkoa, elatusapua ja ansionmenetystä siinä, että näissä tilanteissa toistuva suoritusvelvollisuus perustuu nimenomaiseen lainsäännökseen. Näissä tapauksissa myös saatavien peruste on käsillä tuomiota annettaessa, kun taas kohdan 9 vaatimuksen mukaisen saatavan peruste riippuu tuomion jälkeisistä tulevaisuuden tapahtumista. Ulosottomenettelyssä voidaan joutua tutkimaan suori tusvelvollisuuden lakkaamista useista eri syistä, kuten maksun, kuittauksen tai vanhentumisen vuoksi. Huoneiston hallinnan luovutus voidaan sinänsä selvittääyleensä melko vähäisin toimenpitein. Toisaalta hallinnan luovutuk seen ja vuokranmaksuvelvollisuuden lakkaamiseen voi liittyä myös tilantei ta, jotka edellyttävät sellaista tulkintaa, jota ei voida ulosottomenettelyssä tutkia.

Kun otetaan huomioon, että saatavan erääntyneisyyttä on pidettävä pääsään tönä suorituskanteen tutkimiselle ja hyväksymiselle ja tästä pääsäännöstä ei ole asuinhuoneiston vuokraamisesta annetussa laissa poikettu ja saatavansyntyminen on edellytys suoritustuomiolle, hovioikeus katsoo, että kanteen kohdan 9 vaatimus on aiheeton jaennenaikainen, ja se on sen vuoksi selvästi perusteettomana hylättävä. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei siis ole.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja vali tuksen tekemiseen päättyy 11.6.2019.

Helsingin hovioikeuden puolesta:

Asian ovat ratkaisseet:

hovioikeudenneuvos A SSS
hovioikeudenneuvos T RRR
asessori K TTT

Ratkaisu on yksimielinen.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS
2. osasto
Annettu kansliassa
Käräjätuomari R KKK
YKSIPUOLINEN TUOMIO JA TUOMIO
18/36465
6.7.2018
E 18/22565

Kantaja
HHHn kaupunki

Vastaaja
J JJJ

Asia

Vuokrasopimuksen purkaminen/korvaus

Vireille

9.5.2018

TUOMIOLAUSELMA

Vastaaja velvoitetaan kantajan vaatimuksen mukaisesti maksamaan kantajalle:

1.Pääoma:

327,77 euroa.

Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolainmukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Korkoa on maksettava 27.04.2018 alkaen. Koron määräytymistapa:Korkolain 4 § 1 mom. mukaan.

Selite: Vuokrasaatava 1.

2.Pääoma:

591,12 euroa.

Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolainmukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Korkoa on maksettava 02.03.2018 alkaen. Koron määräytymistapa:Korkolain 4 § 1 mom. mukaan.

Selite: Vuokrasaatava 1.

3.Pääoma:

591,12 euroa.

Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolainmukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Korkoa on maksettava 02.04.2018 alkaen. Koron määräytymistapa:Korkolain 4 § 1 mom. mukaan.

Selite: Vuokrasaatava 1.

4.Pääoma:

591,12 euroa.

Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolainmukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Korkoa on maksettava 02.05.2018 alkaen. Koron määräytymistapa:Korkolain 4 § 1 mom. mukaan.

Selite: Vuokrasaatava 1.

5.Oikeudenkäyntikulut:

175,00 euroa.

Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolainmukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Korkoa on maksettava kuukauden kuluttua ratkaisupäivästä alkaen.

Koron määräytymistapa: Korkolain 4 § 1 mom. mukaan.

6.Pääoma:

591,12 euroa.                                                                                                                                              

Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolainmukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Korkoa on maksettava 04.06.2018 alkaen. Koron määräytymistapa:Korkolain 4 § 1 mom. mukaan.

Selite: Vuokrasaatava 1.

7.Pääoma:

591,12 euroa.

Viivästyneelle määrälle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, jonka  määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Korkoa on maksettava 2.7.2018 alkaen. Koron määräytymistapa:Korkolain 4 § 1 mom. mukaan.

Selite: Vuokrasaatava 1.

8.Vuokrasopimuksen purkaminen:

Vuokrasopimus vuokrahuoneistosta osoitteessa PPPnkatu 2 B 113, 00240 Helsinki, vahvistetaan puretuksi.

Vastaaja J JJJ velvoitetaan häädön uhalla heti muuttamaan pois osoitteessa PPPnkatu 2 B 113, 00240 Helsinki, sijaitsevastahuoneistosta ja jättämään se kantajan vapaaseen hallintaan.

9.Kantajan vaatimus siitä, että vastaaja on velvoitettava suorittamaan kantajalle vuokraa 19,70 euroa päivältä tuomionantamista seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien siihen saakka, kunnes huoneisto on luovutettu kantajan hallintaan, hylätään tuomiolla.

SELOSTUS ASIASTA

Asuinhuoneiston (työsuhdeasunto) kirjallinen vuokrasopimus on määräaikainen 31.12.2020 asti.

Kantaja on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan kantajalle tuomiolauselmasta ilmenevät vaatimukset kohtien 1-7 ja 9 osalta mukaan lukien oikeudenkäynnin aikana erääntyvät vuokrat yhteensä 591,12 euroa/kk laillisineviivästyskorkoineen eräpäivästä lukien. Vuokra erääntyy kunkin maksukuukauden 2. päivä.

Kohta 8. Kantaja on ensisijaisesti vaatinut, että vastaajan ja kantajan välinen vuokrasopimus puretaan ja vastaajavelvoitetaan häädön uhalla muuttamaan vuokratiloista ja jättämään se kantajan vapaaseen hallintaan. Kantaja ontoissijaisesti vaatinut, että vuokrasopimus vahvistetaan irtisanotuksi haasteen tiedoksiannosta 8.6.2018 lukien javuokrasopimus vahvistetaan päättyneeksi 6’kuukauden irtisanomisajalla irtisanomisesta.

Kohta 9. Kantaja on vielä vaatinut, että vastaaja on velvoitettava suorittamaan kantajalle vuokraa 19,70 euro päivältä tuomion antamista seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien siihen saakka, kunnes huoneisto on luovutettukantajan hallintaan. Tuomittavalle korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa huoneiston hallinnan luovuttamistaseuraavasta päivästä lukien. Koron määräytymistapa: Korkolain 4 § 1 mom. mukaan. Mikäli oikeudenkäynnin aikanatapahtuu vuokrankorotus, päivävuokran määrä lasketaan jakamalla kulloinkin voimassa oleva kuukausittainen vuokraluvulla 30.toistuvan vuokranmaksun laiminlyönnin ja 10.5.2018 päättyneen työsuhteen takia.

KANTAJAN VAATIMUSTEN PERUSTEET

Vastaaja on vuokrannut em. tilat kantajalta, mutta on toistuvasti laiminlyönyt sopimuksen mukaisen vuokranmaksuvelvollisuutensa.

Koska vuokranmaksun laiminlyönti on ollut toistuvaa ja vuokravelkaa on edelleen maksamatta, vastaajan menettelyllä eiole vähäinen merkitys.

Kantajan vaatimus vastaajan velvoittamisesta päivävuokran maksamiseen ei ole selvästi perusteeton. Helsinginhovioikeuden 5.7.2017 antaman päätöksen Nro 872 Dnro S17/920 mukaan päivävuokraa koskevaa vaatimusta ei voidapitää niin riidattomasti ja selvästi perusteettomana, että se voitaisiin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n ja 2 momentinnojalla hylätä haastetta antamatta taikka jättää oikeussuojan tarpeen vuoksi tutkimatta.

Vaatimuksen pyrkimyksenä on vahvistaa asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 34 §:n 3 momentin mukainen vastaajan vuokranmaksuvelvollisuus huoneiston hallintaoikeuden päättymisen jälkeiseltä ajalta, jos vastaaja edelleen käyttää huoneistoa.

Saatavan erääntyneisyys ei aina ole kanteen tutkimisen ja hyväksymisen edellytys. Esimerkiksi viivästyskorkoa ja vastatulevaisuudessa erääntyviä elatusapuja voidaan vaatia maksettavaksi, vaikka ne erääntyvät tuomion antamisen jälkeen. Myös vahingonkorvaussaatavien osalta voidaan tuomita maksettavaksi vasta tulevaisuudessa erääntyviä saatavia, kutenkorvausta kuukausittaisesta ansionmenetyksestä. Lisäksi on mahdollista antaa ehdollisia tuomioita erilaisissa takautumis-ja seurannaistilanteissa. Edelleen on katsottu, että on mahdollista tuomita maksettavaksi ehdollinen suoritusvelvollisuus sen varalta, ettei vastaaja täytä hänelle vaadittua ensisijaista velvoitetta. Esimerkkinä oikeuskirjallisuudessa on mainittu tilanne, jossa tuomiossa annetaan toissijainen korvausvelvollisuus esineen luovuttamisvelvoitteen laiminlyönnin varalta.

Osapuolet ovat sopineet vastaajan vuokranmaksuvelvollisuuden määrästä ja perusteesta vuokrasopimuksessa.Vuokrasopimuksen mukaan vastaaja on velvollinen maksamaan vuokran etukäteen kunkin vuokranmaksukuukauden 2.päivänä. Päivävuokravaatimuksen määrä ja peruste on siten ollut vastaajan tiedossa vuokrasopimuksen solmimisesta lähtien, ja vastaaja on voinut odottaa vuokraa perittävän niin kauan kuin hän käyttää huoneistoa. Päivävuokran määrä onselvitetty jakamalla kulloinkin voimassa oleva kuukausittainen vuokra luvulla 30.

Huoneiston käytön päättyminen voidaan todeta riidattomasti, kun avaintenluovutus on kirjallisesti todistettavissa esimerkiksi molempien osapuolten allekirjoittamalla avaintenluovutustodistuksella. Päivävuokran maksuvelvollisuus päättyy siten avaintenluovutuspäivään. Viimeinen päivävuokra peritään luovutuspäivältä.

Huoneiston hallinnan luovutus on myös ulosottomenettelyssä selvitettävissä vähäisin toimenpitein. Jos vastaaja ei oletodistettavasti luovuttanut huoneiston avaimia takaisin kantajalle, pyytää kantaja ulosotolta häädön täytäntöönpanoa. Päivävuokran maksuvelvollisuus päättyy silloin ulosoton täytäntöönpaneman häädön toimituspäivänä.

Ulosotto myös viimekädessä panee täytäntöön päivävuokraa koskevan maksuvelvollisuuden. Ulosotto toteaa maksuvelvollisuuden päättymispäivän avainten luovutusasiakirjasta tai häätötoimituksen pöytäkirjasta. Päivävuokraakoskevan maksuvelvollisuuden päättymispäivä vahvistetaan siten riidattomasti viimeistään ulosoton toimesta, viranpuolesta.

Prosessitaloudelliset syyt puoltavat päivävuokran vaatimista ja sitä koskevan maksuvelvollisuuden vahvistamista vuokrasopimuksen päättämistä koskevan riita-asian yhteydessä.

On vastaajan edun mukaista, että kantaja nostaa vain yhden kanteen ja että oikeudenkäyntikuluja sekä ulosottokuluja syntyy vain yhdestä prosessista. Päivävuokravaatimuksen ratkaiseminen saman riita-asian yhteydessä palveleeprosessitaloudellisesta näkökulmasta vastaajan, kantajan, tuomioistuinlaitoksen ja ulosottoviranomaisen intressejä.

Pelkkien päivävuokrasaatavien vaatiminen haasteella ja mahdollisesti niiden siirtyminen ulosottomenettelyyn sen jälkeen, kun muut samaan vuokrasuhteeseen liittyvät vaatimukset on ratkaistu tuomiolla ja toimitettu ulosottomenettelyyn, tuottaa ylimääräisenä  prosessina  lisää kustannuksia ja toimenpiteitä.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus 175 euroa sisältää tähänastiset oikeudenkäyntikulut 110 euroa ja oikeudenkäyntimaksun 65 euroa.

Asiamiehen toimivalta perustuu valtuutukseen.

RATKAISUN PERUSTELU

Yksipuolinen tuomio, tuomiolauselman kohdat 1-8

J JJJ, joka on haastettu vastaamaan asiassa 8.6.2018, ei ole antanut pyydettyä vastausta sen antamiselle varatussa 14päivän määräajassa.

Kun vastaaja, jota on kehotettu vastaamaan kirjallisesti asiassa, ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa, asiaratkaistaan valmistelua jatkamatta. Kanne ei ole selvästi perusteeton, minkä vuoksi se on hyväksyttäväoikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:n nojalla yksipuolisella tuomiolla.

Tuomio, tuomiolauselman kohta 9

Kantaja on haastehakemuksessa myös vaatinut, että vastaaja velvoitetaan maksamaan vuokraa vähintään 19,70 euroapäivältä tuomion antamista seuraavan kuun ensimmäisestä päivästä lukien siihen saakka kunnes huoneisto on luovutettukantajan hallintaan.

Suoritus- eli velvoittamiskanteet ovat kanteita, joissa kannevaatimus tarkoittaa suoritusvelvollisuuden asettamista.Tavoitteena on saada täytäntöönpanokelpoinen tuomio niin, että kantajan ajama velvoite on pantavissa täytäntöönulosottoteitse, jos vastaaja ei täytä suoritusta vapaaehtoisesti. Useimmiten suorituskanteessa vaaditaan vastapuolenvelvoittamista johonkin suoritukseen, esimerkiksi maksun suorittamiseen taikka muuttamiseen huoneistosta, kuten tässäasiassa.

Oikeuskäytännössä ja kirjallisuudessa on suorituksen erääntyneisyyttä tuomitsemishetkellä pidetty yhtenä kanteen hyväksyttävyyden asiallisena edellytyksenä (ks. esim. KKO 1992:59, KKO 2001:63 ja KKO 2009:64 sekä Juha Lappalainen: Siviiliprosessi 1, 1995 ja Antti Jokela: Oikeudenkäynnin asianosaiset ja valmistelu; Oikeudenkäynti 11,2012).

Erääntymättömiä suoritusvelvoitteita koskevat kanteet on pääsääntöisesti hylättävä ennenaikaisina, jolloin kantaja voi nostaa uuden kanteen suoritteen eräännyttyä.

Eräissä tapauksissa on mahdollista saada suoritustuomio sellaisestakin velvoitteesta, joka erääntyy vasta tulevaisuudessa.Tällaisia ovat koron vaatiminen saatavalle myös tuomion jälkeiseltä ajalta maksupäivään saakka ja elatusavun vaatiminentoistuvina suorituksina niin kauan kuin elatusvelvollisuus on voimassa. Sen sijaan vuokria ei voida määrätä maksettavaksi etukäteen, vaan ainoastaan ennen tuomion antamista erääntyneet vuokrat voidaan tuomita maksettaviksi.

Käräjäoikeus toteaa, että huoneenvuokralain 34 §:n §:n 2 momentin tarkoittamaa tilannetta, jonka mukaan vuokra on maksettava myös huoneiston hallintaoikeuden kestoajalta ja hallintaoikeuden päättymisen jälkeiseltä ajalta, jos vuokralainen tai tältä oikeutensa johtanut edelleen käyttää huoneistoa, ei ole vielä ratkaisun antamishetkellä olemassa.

Mikäli kantajan vaatimus hyväksyttäisiin ennen kuin on selvillä menetteleekö vastaaja em. lainkohdassa tarkoitetullatavalla, voisi kantaja saada etukäteen määrän osalta avoimen ja velvoittavan tuomion asiassa. Kuten edellä on todettu,tällaisen suorituskanteen hyväksyminen edellyttää muun muassa, että kyseinen saatava on erääntynyt maksettavaksi taimuutoin langennut suoritettavaksi.

Edellä mainituin perustein tuomiolla määrätty maksuvelvollisuus voi koskea vain tuomion antamista edeltävää aikaan ja siten kantajan vaatimus tuomion antamishetkellä erääntymättömien vuokrien osalta on hylättävä ennenaikaisena.

 Lainkohdat

Oikeudenkäymiskaari 5 luku 13 §, huoneenvuokralaki 34 § 2

MUUTOKSENHAKU

YKSIPUOLINEN TUOMIO

Vastaaja, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, ei saa hakea muutosta valittamalla. Sen sijaan vastaajalla on oikeus hakea takaisinsaantia.

Takaisinsaannilla tarkoitetaan sitä, että asia saatetaan yksipuolisen tuomion antaneen käräjäoikeuden uudelleenkäsiteltäväksi.

Takaisinsaantia on haettava tältä käräjäoikeudelta kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun vastaaja on hänen läsnäollessaan toimitetussa ulosmittauksessa taikka muulla tavoin todisteellisesti saanut tiedon yksipuolisesta tuomiosta.

Takaisinsaantihakemuksessa on mainittava sellainen syy tuomion muuttamiseen, joka olisi voinut estää yksipuolisentuomion, jos se olisi ilmoitettu vastauksen antamiselle asetetussa määräajassa.

Jos takaisinsaantia ei haeta oikeudenkäymiskaaressa säädetyllä tavalla, yksipuolinen tuomio jää pysyväksi.

TUOMIO

Annetaan muutoksenhakuohjeet.

Tyytymättömyyden ilmoitus

Kantaja HHHn kaupunki on määräajassa ilmoittanut tyytymättömyyttä tuomion kohtaan 9.

Valituksen määräpäivä 6.8.2018

Vastavalituksen määräpäivä 20.8.2018

käräjätuomari
S OOO

Yksityinen: HelHo 12.4.2019 / Vuokrasopimuksen purkaminen ja velkomus

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.