Tapauksessa oli kysymys siitä, oliko voidaanko vastaisuudessa erääntyvä vuokra määrätä tuomiolla maksettavaksi. Hovioikeuden mukaan asuinhuoneiston vuokrauksesta annettu laki ei sisällä säännöksiä tästä. Tässä tapauksessa kantaja oli vaatinut, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan kantajalle erääntyvät vuokrat mukaan lukien oikeudenkäynnin aikana erääntyvät vuokrat.
Käräjäoikeus katsoi, ettei saatavan erääntyneisuus ole aina kanteen tutkimisen ja hyväksymisen edellytys. Esimerkiksi viivästyskorkoa ja vastatulevaisuudessa erääntyviä elatusapoja voidaan vaatia maksettavaksi, vaikka ne erääntyvät tuomion antamisen jälkeen. Käräjäoikeuden mukaan on vastaajan edun mukaista, että kantaja nostaa vain yhden kanteen ja että oikeudenkäyntikuluja sekä ulosottokuluja syntyy vain yhdestä prosessista.
Käräjäoikeus päätyi siihen lopputulokseen, että määrätty maksuvelvollisuus voi koskea vain tuomion antamista edeltävää aikaa. Näin ollen kantajan vaatimus tuomion antamishetkellä erääntymättömien vuokrien osalta hylättiin ennenaikaisena. Käräjäoikeuden mukaan erääntymättömiä suoritusvelvoitteita koskevat kanteet on pääsääntöisesti hylättävä ennenaikaisina, jolloin kantaja voi nostaa uuden kanteen suoritteen eräännyttyä.
Hovioikeus oli eri mieltä asiassa kuin käräjäoikeus ja katsoi, ettei vaatimus ollut ennenaikainen. Toisaalta käräjäoikeuden mukaan oikeuskäytännössä on suorituksen erääntyneisyyttä tuomitsemishetkellä pidetty yhtenä kanteen hyväksyttävyyden asiallisena esityksenä (ks. esim. KKO 1992, KKO 2001:63 ja KKO 2009:64). Hovioikeuden mukaan prosessiekonomiset syyt puolsivat päivävuokran maksuvelvollisuuden vahvistamista tuomion jälkeiseltä ajalta vuokrasopimuksen päättämistä koskevan riita-asian yhteydessä.